Budjetointi aloittelijalle: näin teet oman budjetin
Budjetti ei ole kieltolista vaan suunnitelma siitä, mihin rahasi menevät. Tässä oppaassa käydään läpi, miten budjetin tekee käytännössä ja miten siinä myös pysyy.
Haluatko nähdä tämän omista luvuistasi? Lataa Fygy ilmaiseksi
Mitä budjetointi oikeastaan tarkoittaa?
Budjetointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että päätät etukäteen, mihin rahasi menevät, ja seuraat jälkikäteen, menikö niin. Se ei ole kieltolista eikä vaadi tiukkaa kurinalaisuutta. Suurin hyöty tulee jo siitä, että näet tulot ja menot samassa näkymässä.
Budjetti kannattaa tehdä kuukauden mittaiselle jaksolle, koska useimmat toistuvat kulut – vuokra, vakuutukset, puhelinliittymä, suoratoistopalvelut – laskutetaan kuukausittain.
Näin teet budjetin viidessä vaiheessa
- Laske nettotulot. Ota se summa, joka oikeasti tulee tilillesi verojen jälkeen. Jos tulot vaihtelevat, käytä viimeisen kolmen kuukauden keskiarvoa tai varovaisuuden vuoksi matalinta kuukautta.
- Listaa kiinteät menot. Vuokra tai asuntolaina, sähkö, vesi, vakuutukset, liikenne, lainanlyhennykset, tilaukset. Nämä ovat menoja, joihin et voi vaikuttaa ensi viikolla.
- Käy läpi muuttuvat menot. Ruokakauppa, ravintolat, harrastukset, vaatteet, viihde. Tämä on se osa, jossa arvio ja todellisuus eroavat yleensä eniten toisistaan.
- Päätä säästöosuus. Siirrä summa säästöön heti palkkapäivänä, älä vasta sen jälkeen, mitä kuukauden lopussa jää jäljelle. Pienikin automaattinen siirto toimii paremmin kuin iso suunnitelma, jota ei toteuteta.
- Seuraa ja korjaa. Vertaa suunnitelmaa toteumaan kuukauden lopussa. Ensimmäinen budjetti menee lähes aina pieleen – se on normaalia, ja juuri siitä oppii.
50/30/20-malli
50/30/20 on tunnettu nyrkkisääntö, jonka teki tunnetuksi Elizabeth Warren kirjassa All Your Worth. Siinä nettotulot jaetaan kolmeen osaan:
- 50 % välttämättömiin – asuminen, ruoka, liikenne, vakuutukset, lääkkeet.
- 30 % haluihin – ravintolat, harrastukset, matkat, tilauspalvelut.
- 20 % säästöihin ja velanlyhennykseen – puskurirahasto, sijoitukset, ylimääräiset lainanlyhennykset.
Malli on suuntaa-antava, ei sääntö. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asumiskulut voivat viedä selvästi yli puolet nettotuloista, jolloin jakosuhdetta on pakko muuttaa. Mallin arvo on siinä, että se pakottaa varaamaan säästämiselle oman osuutensa eikä jättämään sitä sattuman varaan.
Jos malli ei sovi omaan tilanteeseesi, älä yritä pakottaa menoja sen prosentteihin. Käytä sitä vertailukohtana ja rakenna oma budjetti toteutuneiden kulujesi pohjalta. Tärkeintä on, että välttämättömät menot tulevat hoidetuiksi ja rahaa ohjautuu mahdollisuuksien mukaan myös sinulle tärkeisiin tavoitteisiin.
Millainen on hyvä henkilökohtainen budjetti?
Hyvä budjetti perustuu omaan arkeen, ei valmiiseen ihannejakaumaan. Siinä ovat mukana kaikki nettotulot, välttämättömät menot, muuttuvat arkimenot, harvemmin tulevat laskut ja omat tavoitteet. Lisäksi tarvitaan hieman liikkumavaraa, jotta suunnitelma ei kaadu ensimmäiseen poikkeukseen.
Budjetin ei tarvitse olla yksityiskohtainen ollakseen hyödyllinen. Jo muutama pääryhmä voi riittää:
- tulot;
- asuminen ja muut välttämättömät menot;
- ruoka ja liikkuminen;
- vapaa-aika ja muut muuttuvat menot;
- harvemmin tulevat kulut;
- säästöt ja omat tavoitteet.
Tarkista kuukauden lopussa, miten budjetti ja toteutunut rahankäyttö erosivat toisistaan. Korjaa seuraavan kuukauden suunnitelmaa oikeiden lukujen perusteella. Hyvä budjetti muuttuu tulojen, menojen ja elämäntilanteen mukana.
Yleisimmät sudenkuopat
- Budjetti tehdään liian tiukaksi. Jos jokainen euro on korvamerkitty eikä pelivaraa ole lainkaan, ensimmäinen yllätyslasku kaataa koko suunnitelman.
- Kertaluonteiset kulut unohtuvat. Vakuutusmaksut, autonhuolto, joululahjat ja lomamatkat eivät osu joka kuukaudelle. Jaa niiden vuosisumma kahdellatoista ja varaa osuus joka kuukausi.
- Kulut arvioidaan muistinvaraisesti. Ihmiset aliarvioivat systemaattisesti pienten ostosten yhteissumman. Käytä oikeita tilitapahtumia, älä muistikuvia.
- Seuranta lopetetaan parin viikon jälkeen. Manuaalinen kirjaaminen on työlästä. Jos seuranta vaatii päivittäistä näpyttelyä, se jää kesken – automaattinen luokittelu ratkaisee tämän.
Mistä liikkeelle, jos budjetointi tuntuu raskaalta?
Älä aloita täydellisestä taulukosta. Katso ensin yksi kuukausi taaksepäin ja jaa tilitapahtumat muutamaan karkeaan ryhmään: asuminen, ruoka, liikkuminen, muut. Jo se kertoo yleensä sen olennaisen. Vasta sen jälkeen kannattaa asettaa tavoitteita.
Haluatko täyttää luvut valmiiseen rakenteeseen? Katso henkilökohtainen budjettipohja ja budjettilaskuri.